Vulvodynia – riskitekijät, oireet ja hoito

Vulvodynia on pitkään ollut vaiettu sairaus, ja tietoisuus sekä sen riskitekijöistä ja aiheuttajista on edelleen harmillisen vähäistä. Marraskuun 11. päivänä vietettävä kansainvälinen vulvodyniapäivä sekä Suomessa kalentereihin vakiintunut vulvodyniaviikko ovat kuitenkin onnistuneet lisäämään tietoisuutta tästä vähemmän tunnetusta sairaudesta.

Tällä kirjoituksella haluamme osallistua tärkeän sanoman levittämiseen, ja ennen kaikkea tarjota tietoa vulvodynian oireiden hoitomahdollisuuksista – hoitomahdollisuuksia nimittäin on, vastoin yleistä harhaluuloa. Lisäksi tulemme tarjoamaan sinulle hyödyllisiä itsehoito-ohjeita ja kerromme, kuinka vulvodyniaa voidaan hoitaa tuloksellisesti lantionpohjan fysioterapiassa. Kannattaa siis jatkaa lukemista!

Mitä on vulvodynia?

Vulvodynialla tarkoitetaan ulkosynnyttimien alueella esiintyvää kroonista kiputilaa, joka ilmenee monella tavalla. Kipu voi olla esimerkiksi kosketusarkuutta tai kirvelyä, mutta se voi esiintyä myös emätinkouristuksena (vaginismi). Kipu saattaa liittyä kosketukseen (kuten yhdyntään tai vaikka pikkuhousujen hankaamiseen), mutta kipu voi olla myös kosketuksesta riippumatonta ja esiintyä ennakoimattomasti.

Jopa 15% naisista tunnistaa joskus kärsineensä tällaisesta kiputilasta. Hoitamaton vulvodynia heikentää naisen elämänlaatua ja seksuaaliterveyttä vaikuttaen myös parisuhteeseen.

Vulvodynian ja vestibulodynian riskitekijät tunnetaan edelleen huonosti, mutta mahdollisia altistavia tekijöitä ollaan kuitenkin onnistuttu tunnistamaan. Mahdollisia riskitekijöitä voivat olla varhain aloitettu ja/tai pitkäkestoinen yhdistelmäehkäisyn käyttö, toistuvat hiiva- tai virtsatietulehdukset, immunologiset muutokset sekä kipuhermotuksen muutokset.

Vulvodynialla on useita ilmenemismuotoja, jotka eroavat toisistaan lähinnä oireiden perusteella. Eri vulvodynian muodoissa kivun tuntemus on erilainen, ja se voi ilmetä joko ilman syklisyyttä tai syklisesti kuukautiskierron mukaan. Ilmenemismuotoja ovat vestibulodynia, syklinen vulvovaginiitti sekä yleistynyt vulvodynian muoto, jossa kosketus provosoi hermokipua. Alla on tietoa kustakin vulvodynian muodosta erikseen.

Vestibulodynia – kun vulvodynia ilmenee paikallisesti

Jos vulvodynia ilmenee paikallisesti, ja kipupisteet ovat selkeästi löydettävissä ja paikannettavissa, puhutaan vulvodynian paikallisesta muodosta: vestibulodyniasta. Kipupisteet sijaitsevat emättimen ympärillä usein alhaalla kello viiden ja seitsemän kohdalla tai emättimen aukon yläosassa virtsaputken ympärillä (katso kuva). Kipua voi esiintyä yhdessä pisteessä tai useammassa.

Vestibulodynia. Vulvodynian kipupisteet sijaitsevat emättimen ympärillä.
Vulvodynian kipupisteet, vestibulodynia.

Vestibulodynian tunnistaa seuraavista oireista:

  • emättimen suuaukko on kosketusarka
  • tampoonin asettaminen on kivuliasta
  • kipu yhdynnän aikana tai sen jälkeen (kipu voi myös olla suurimmillaan yhdynnän jälkeisenä päivänä)
  • limakalvot voivat olla kuivat ja arat, jolloin esimerkiksi housujen hankaamisen saattaa aiheuttaa kipua
  • lantionpohjan lihakset saattavat olla ylijännittyneet tai jopa kouristella (vaginismi)
  • Kipu on äkillistä, polttavaa ja terävää. Kipukokemus voi olla erittäin voimakas, sillä emättimen suuaukon pinnassa on monesti enemmän kipua aistivia tuntohermoja kuin terveillä naisilla.

Syklinen vulvovaginiitti – kun vulvodynia ilmenee syklisesti

Toinen vulvodynian muoto, syklinen vulvovaginiitti, muistuttaa paikallista vulvodyniaa, mutta kipu on siinä vaihtelevaa ja noudattaa jossain määrin kuukautiskiertoa. Kipu on usein kutiavaa ja polttavaa, ja pahenee yleensä kuukautisten yhteydessä. Kipu myös jatkuu pidempään ärsytyksen (esim. yhdynnän) jälkeen tai sitä voi ilmaantua vasta seuraavana päivänä.

Vylvodynian harvinaisempi muoto

Vulvodynian harvinaisempi muoto on yleistynyt vulvodynia, jossa ei ole selkeitä kipualueita eikä kosketus provosoi kipua. Tässä vulvodynian muodossa kipu on hermokipua. Se voi tuntua epämääräisenä ja laajalla alueella, ja on monesti kosketuksesta riippumatonta (eli esim. yhdyntä ei silloin pahenna kipua). Kipua saattaa pahentaa pitkään paikallaan istuminen ja kipu voi pahentua iltaa kohti. Kipu voi säteillä peräaukon alueelle, virtsateihin, pakaroihin, reisiin ja ristiselkään.

Vulvodynian hoito lantionpohjan fysioterapiassa

Fysioterapista löytyy monia keinoja lievittämään vulvodynian oireita. Jo pelkkä vastaanotolla käyminen voi tuntua huojentavalta, kun löytää ammattilaisen jolle voi kertoa huolistaan ja jolta saa ohjausta ja neuvoja.

Lantionpohjan lihasten harjoittelu esimerkiksi biopalautelaitteen avulla on merkittävä keino kiputilojen hoidossa. On tärkeää osata sekä rentouttaa että jännittää lantionpohjan lihakset. Biopalautehoitoa annetaan vaginaan asetettavan anturin kautta. Se helpottaa kehontuntemusta ja vähentää fyysisen jännityksen lisäksi myös psyykkistä jännitystä yhdyntätilanteita kohtaan.

Samalla laitteella voidaan antaa myös sähkökipuhoitoa emättimen kautta. Sähkö saattaa kuulostaa hurjalta, mutta kyseessä on kivuton hoito, jossa hoitovirran voimakkuus säädetään sinun tuntemustesi mukaan. Silloin se tuntuu kevyeltä kuin ”muurahaisen askeleet ihollasi”. Vulvodynian hoidossa tavoitteena on rentoutuminen ja jännitysten lieventyminen. Rentoutusmenetelmiä on monenlaisia ja ne valitaan aina yksilöllisesti sinun oireidesi mukaan.

Vulvodynian hoitoon kuuluvat mm. kipupisteiden siedätys sekä emätintä ympäröivien lihasten venyttely. Kipupisteiden siedätyksessä kipualuetta totutetaan kosketukseen ja pyritään näin vähentämään kipuherkkyyttä. Kipualuetta voidaan myös venyttää sormien tai dilataatiosauvan avulla (katso kuva). Sauva viedään emättimen sisään välttäen kipupisteitä. Apuna voidaan käyttää puudutegeeliä tai sauvan voi myös täyttää esimerkiksi kylmällä tai kuumalla vedellä rentoutumisen helpottamiseksi ja kivun lievittämiseksi. Myöhemmin sauvalla voidaan kevyesti painaa kohti kipupistettä ja liikuttaa sauvaa hevosenkenkämäisesti.

Kipupisteiden siedätys ja venytys sekä muut itsehoito-ohjeet ovat tärkeässä roolissa fysioterapeutin vastaanotolla. Niiden avulla voi löytää keinoja lievittää kipua, rentoutua ja löytää vaihtoehtoja sellaisiin asioihin, jotka tuovat oireet esiin tai pahentavat niitä.

Vulvodynia – helpot vinkit itsehoitoon

Päätämme tämän kirjoituksen itsehoito-ohjeisiin, joiden avulla voi vähentää ulkosynnyttimien alueen ärsytystä. Näistä vinkeistä hyötyvät myös muutkin kuin vulvodynian kanssa elävät, joten lukaise ihmeessä lista läpi!

  • Pese alapää korkeintaan kaksi kertaa päivässä ja kuivaa taputellen pehmeällä pyyhkeellä.
  • Wc-käynnin jälkeen vältä ihon hankaamista paperilla eli taputtelu toimii tässäkin!
  • Karvat kuuluvat alapäähän! Voit sheivata halutessasi bikinirajat, mutta älä koske häpyhuulten alueeseen. Karvoitus on siellä ihan hyvästä syystä: jotta ilma kiertäisi pikkuhousujen ja ihon välissä.
  • Vältä turhaa ”varmuuden vuoksi” pikkuhousunsuojien käyttöä. Kertakäyttöisten kuukautissiteiden ja tamponien sijaista voit käyttää puuvillaisia terveyssiteitä. Kuukautissuoja kannattaa vaihtaa tarpeeksi usein.
  • Nauti ilmakylvyistä! Käy vähintäänkin nukkumaan ilman alushousuja, jotta iho ei hankaudu ja haudu vaan pääsee hengittämään.
  • Hoida limakalvoja hajusteettomalla öljyllä tai voiteella. Levitä voidetta erityisesti kipupisteisiin. Voide parantaa limakalvojen kuntoa ja helpottaa kipuoireita.
  • Alusvaatteiksi kannattaa valita punaisten ja mustien pitsistringien sijaan vaaleaa luonnonmateriaalia olevat alushousut, jotka eivät ole liian kireät. Miksikö värillä on väliä: tummilla väreillä on enemmän allergisoivia vaikutuksia kuin vaaleilla. Pese alushousut hajusteettomilla pesuaineilla ja ilman huuhteluainetta.

Näiden arkivinkkien lisäksi itsehoitoon kuuluu mm. kivunhoito, erilaiset rentoutusmenetelmät, ravinto-ohjeet sekä edellisessä postauksessa esitelty kipupisteiden siedättäminen ja venyttely.

Vulvodynia ja sen oireet vaikuttavat monin tavoin elämänlaatuun ja erityisesti parisuhde sekä seksuaalisuus joutuvat myllerrykseen. Siksipä on tärkeää, että vulvodyniaa sairastavan tukena on useamman ammattiryhmän edustajia kuten lääkäri, fysioterapeutti sekä seksuaalineuvoja tai -terapeutti.

Samankaltaiset artikkelit