Liitoskivut raskausaikana - mistä on kyse ja mitä niille voi tehdä?

Liitoskivut – mitä ne ovat ?

Liitoskivut ovat yleisiä raskauden aikana, erityisesti toisella ja kolmannella kolmanneksella. Kivut voivat tuntua esimerkiksi häpyluussa, alaselässä tai lantion alueella, ja ne voivat vaikeuttaa kävelemistä, nukkumista ja arkiaskareita. Usein kivut johtuvat siitä, että keho valmistautuu synnytykseen ja lantion alueen sidekudokset pehmenevät.

Raskausaikana lantionalueella voi ilmetä erilaisia kipuja:

häpyliitoksen alueella
nivusissa tai sisäreiden alueella
lantionpohjan alueella
lantion takaosissa ristiluussa, risti-suoliluunivelissä (SI-nivelet), alaselässä
lonkissa

... ja miksi niitä tulee?

Relaksiini ja sidekudos – keho valmistautuu synnytykseen

Varsinainen liitoskipu viittaa häpyliitoksen oikean ja vasemman luuhaaran tai rustoliitoksen ongelmiin. Häpyliitoksen kipuiluun on voinut johtaa raskaushormoni relaksiinin löystyttävä vaikutus sidekudosrakenteisiin – keholla on tässä pyrkimyksenä valmistautua tulevaa synnytystä varten muokkaamalla itseään joustavammaksi ja venyvämmäksi.

Entiset liikuntaharrastukset ja kehon epäsymmetria

Voiko vanha treenitausta aiheuttaa liitoskipuja?

Häpyliitoksen epätasapainolla ja toispuoleisuudella voi olla juurensa liikuntaharrastuksissa, joissa tukijalan käyttö on vahvasti toispuoleista. Tällöin keho ajan kanssa muokkautuu rasituksen ohjaamana vastaamaan vaikkapa jalkapallon potkimisvaatimuksiin, toistuviin spagaateihin, aitajuoksun tyyppiasentoon tai taitoluistelun hyppyihin.

Nykyisessä treenikulttuurissa ja valmennuksessa onneksi lajinomaisen treenaamisen ohella painotetaan symmetristä tekemistä, oheisharjoitteiden tasapainottavaa vaikutusta ja ylipäänsä tukilihasten treenaamista vahvoiksi. Kuitenkin: kannamme nykyisten ja vanhojen jo unohtuneitten harrastusten vaikutuksia kehossamme, kudostasolla ja tavassamme liikkua.

Nivel-, sidekudos- ja hermoston tasolla kehon epäsymmetrisyydet nostavat raskauden edetessä helposti päätään ärtyvien kudosten muodossa – kehon kasvaessa ja venyessä eri alueiden ali- ja yliliikkuvuudet tulevat esille kipuina. Keho kaipaa niiden tasapainottamista.

Vanhat vammat ja raskauden aikainen kipuilu

Miten aiemmat lantion alueen kolhut vaikuttavat nyt?

Kukapa meistä ei olisi joskus kaatunut, tavalla tai toisella telonut itseään? Talviliukkailla tai polkupyörällä kaatumisissa tai muissa onnettomuuksissa lantioon, lonkkiin, istuinkyhmyihin, häntä- tai ristiluuhun on tullut töytäisy.

Töytäisyvoima harvoin vaikuttaa vain yhteen luunkohtaan, yhteen niveleen tai yhteen rakenteeseen vaan iskuvoima välittyy koko kehoon ja siten ilmeisimmän vammakohdan ohella myös läheisiin rakenteisiin kohdistuu rasitetta.

Kaikki vammat eivät vaadi välitöntä jatkohoitoa haavojen paikkaamisen tai luiden kipsaamisten muodossa. Kuitenkin myös näillä vähemmän vakavilla ja ”itsestään parantuneilla” vammoilla on merkityksensä kehon vointiin ja toimintaan.

Keho on joustava ja kompensoi jonkin vamman seurauksena jäykäksi käyneen alueen toimintaa notkeampien kehon osien kautta, jolloin jäykkä kohta saa hautautua unohduksiin.

Raskausaika voi tuoda kivut pintaan

Onko kipu kutsu kuunnella itseäsi ja muuttaa jotain?

Raskaudessa keho on jatkuvassa muutoksessa ja joustamisvaatimusten alaisena:

Äidin keho muokkautuu ja antaa vauvalle tilaa kasvaa.
Synnytykseen tähtäävät kehoa valmistelevat hormonitoiminnan muutokset tekevät kehosta erilaisen kuin ennen.
Unohdetut vanhat, mutta tutut tuki- ja liikuntaelimistön oireet saattavat nousta pintaan.
Tai täysin uusi kehonalue ilmoittaa epämukavuudesta.

Keho ei muuttuvien uusien vaatimusten edessä kykenekään enää itse kompensoimaan yhden alueen toimimattomuutta kivuttomasti.

Kipu on epätoivottua ja ikävää – samalla se on kehon tapa ilmoittaa huomioimisen tarpeesta ja kutsu hoitaa asiaa kuntoon.

Raskausaika on oiva hetki alkaa kuunnella itseään, kehoaan ja omia tarpeitaan herkemmin.

Usein teemme ja suoritamme asioita tahdonvoimalla pienemmän tai suuremmankin epämukavuuden läpi sinnitellen – olisiko itsensä lempeämpi kohtelu kuitenkin terveyttä edistävämpi valinta?

Lantion liitoskipujen hoito osteopaattisesti

Tyypillisimmin raskaana olevan lantio- tai liitoskipuisen hoito kohdistuu muun muassa lantion yläaukeaman (pelvic inlet) nivelten hoitoon. Lantion yläaukeama on kehämäinen rakennelma koostuen kolmesta nivelestä: häpyliitoksesta ja SI-nivelistä.

Minkä tahansa tällä kehällä olevan nivelen ali- tai yliliikkuvuus voi aiheuttaa kipua johonkin kohtaan tätä kehää: ilmeten liitoskipuna, nivuskipuna, alaselkäkipuna, SI-nivelen kipuna, pakaran yläosan kipuna tai lantion läpi tuntuvana kipuna. SI-nivelen kipu tavallisimmin tuntuu lantion takaosissa, mutta nivelen kipuilu voi tuntua takareiteen tai jopa säären alueelle asti hermosärkyheijasteen tyyppisesti.

Usein kehän nivelten, lannenikamien ja lonkkien liikkuvuuden tasapainottaminen auttaa kehotuntemusten kanssa ja helpottaa kipuja. Toki asiakkaan tilanteen mukaan hoitoon voi liittyä mahdollisten sisäreisilihasten, selkä-, pakara- ja lonkankoukistajalihasten kireyksien lievittäminen lihaskäsittelyin ja venyttelyin tai vahvistavin harjoittein.

Nivus- tai liitoskivuiksi, lonkankoukistajakireyksiksi voi naamioitua kohdun etuosaan kiinnittyvien ligamenttien kireys. Kohtu rakenteena muistuttaa kuumailmapalloa, joka kiinnittyy lantion alueelle neljän pääligamentin avulla: takaosistaan kohtu kiinnittyy parillisin sacrouterale-ligamentein kohti ristiluuta ja etusivuiltaan round ligamenteilla kohti häpyliitoksen puoliskoja.

Näitä rakenteita voidaan osteopaattisesti hoitaa lempein tekniikoin.

Ei vain oirealue, vaan koko keho tarkastelun kohteena

Hengityksen merkitys liitoskipujen hoidossa

Ideaalitilanteessa hengitys on rentoa, vaivatonta ja liikuttaa kehoa luontaisen laajasti ilman vaivannäköä ja työläyttä. Tällöin pallea nousee ja laskee rauhallisesti liikuttaen keuhkoja tyhjentymään ja täyttymään. Pallea liikuttaa samalla synkronisesti mukanaan joustavan rennon lantionpohjan kudoksia rangan suunnassa ylös ja alas päin.

Harvalla meistä hengitys kuitenkaan on niin helppoa ja vapaata. Toimistotyö ja ruudulla vietetty aika kiristää niskalihaksia ja jäykistää rintarankaa sekä kylkiluunivelliitoksia. Keskiselän lihakset ja pallea kiristyy stressatessamme tai vaikkapa säikähtäessämme asioita – pallea reagoi herkästi tunnemaailmaamme.

Stressi saa kehon jännittyneeksi ja altistaa kivulle – myös liitoskivuille

Stressi ja negatiivissävytteiset kokemukset ja emootiot saavat elimistön autonomisen hermoston kallistumaan sympaattisen hermoston suorita-taistele-pakene- tilaan. Tämä on luonnollinen reaktio uhkia vastaan ja se saa lihaksiston jännittymään suojaksemme, verenkierron ohjautumisen suuriin suorittaviin lihaksiin taistelemisen tai pakenemisen tueksi ja pois esim. sillä hetkellä turhaksi arvioidun ruoansulatuselimistön toiminnan luota.

Arkeen kuuluu stressitilanteiden ja rentojen tilanteiden vaihtelu sopivissa määrin, sopiva stressi ohjaa meidät saamaan asioita aikaiseksi. Liiallinen tai liian pitkäkestoinen stressi yksityiselämän, työnkuvan tai arjen kokonaiskuvan kuormittavuuden vuoksi kroonistaa stressin ja siten myös lihasjännitysten ylläpysymisen, autonomisen hermoston sympaattisen painotuksen.

Jatkuva sympaattisen hermoston yliaktiivisuus altistaa kivuille herkistymiselle ja keho saa heikosti tilaa rentoutua. Kireillä alueilla verenkierto ja lymfanestekierto ei pääse normaalisti toimimaan ja esim. kireiden lihaskudosten sisällä ph-arvo alkaa muuttua happamamman suuntaan, mikä itsessään lisää kivun tuntemuksia.

Kireys ja kipu voi jäädä päälle ja tätä kipua vastaan keho koittaa suojautua vielä muualta lisäjännitysten, lihaskireyksien luomisella. Esimerkiksi lantion ja alaselän sekä vartalon alueen kivut saavat lantionpohjankin lihakset jännittymään.

Lantionpohjakin on useammin jännittynyt kuin heikko

Lantionpohjaan voi kehittyä ylijännitystila, joka ajan kanssa johtaa lihaskudoksen väsymiseen ja heikkenemiseen ja mahdollisiin kipuihin lantionpohjassa.

Osteopatiassa lantionpohjaa voidaan raskausaikana käsitellä ulkokautta, rentouttaa lihaksistoa lempein tai napakammin tekniikoin joko istuma- tai makuuasennoissa. On myös mahdollista rentouttaa kehoa lantion aluetta hoitaen ristiluun ja alaselän kautta pyrkien vaikuttamaan autonomisen hermoston toimintaa tasapainottavin keinoin, mm. aktivoiden parasympaattista hermostoa.

Milloin ja kuinka tiheästi raskauden aikana kannattaisi tulla hoitoon?

Kehon muutos vie aikaa – varhaisessa vaiheessa suunta on helpompi kääntää

Jos raskaus etenee onnellisen oireettomasti, hoito voi tapahtua muutamia kertoja raskauden varrella kehon tasapainottamisena, tutkivana ja valmistelevana suhteessa synnytyksen asettamiin normaaliliikkuvuuksien vaatimuksiin.

Synnytyksessä suoliluilta, ristiluulta, SI-niveliltä, häpyliitokselta ja häntäluulta sekä lonkilta kaivataan tietyntyyppistä liikettä lantion avautuessa ylä-tai ala-aukemaltaan vauvan matkaa helpottamaan.

Nivelliikkuvuuksien tila voidaan tutkia ja niitä voidaan hoitaa. Tätä ei ole suositeltavaa jättää raskauden viimeviikoille vaan aloittaa hyvissä ajoin; loppuraskaudessa esimerkiksi hoitoasennot tai niissä olemisen jaksaminen saattaa olla hyvin rajoittunutta jolloin hoitotekniikoita tai lähestymistapoja on sovellettavissa rajallisemmin kuin alkuvaiheessa.

Kehon kuormitustilat, arkiliikkuminen ja kohdun ja vauvan jatkuva kasvu haastavat kehoa kaiken aikaa. Osteopaattinen hoito ei ole pelkkää synnytystä kohti valmistautumista kehon joustavuutta petaavaa vaan voi monipuolisesta auttaa raskaana olevaa epämukavien tai kivuliaiden oireiden kanssa.

Hoito on erittäin suositeltavaa, mikäli kehossa on tai on ollut tuki- ja liikuntaelimistön kipuja tai jäykkyyksiä tai raskauden myötä ilmennyttä kipuoiretta.

Mitä kivuliaampi olo tai haastavampi lähtötilanne, sitä todennäköisemmin hoitokertoja tarvitaan useita kehon saattamiseksi löytämään mukavampaa ja terveempää tapaa olla.

Tule siis hoitoon ennemmin ennaltaehkäisevästi tai pienillä oireilla ja matalalla kynnyksellä kuin pidemmän kärvistelyn pakottamana.

Lue myös: Miten valmistautua synnytykseen osteopatian avulla

Osteopaattinen hoito raskauden aikana:

Mitä raskausosteopatian vastaanotolla tapahtuu?

Yksilöllinen haastattelu osana osteopatiahoitoa

Hoitokäynnin alussa osteopaatti haastattelee sinua selvittääkseen terveydentilaasi. Kiinnostavia ja keskeisiä seikkoja ovat esimerkiksi tapaturmahistoria, harrastusten vaikutukset kehoon, mahdollisten sairauksien vaikutukset kehon tähän hetkiseen ilmenemisen tapaan, millaista arkikuormitus on ja voiko sitä säädellä kunnioittamaan vaativaa raskausaikaa.

Nykytilan suhteen selvitetään mitkä arkiaskareet, asennot tai liikkeet/toiminnot haastavat kehoa eniten tai tuovat suoranaisen kipuoireen esille.

Näistä voidaan jo päätellä, minkä kehon osien tutkimista ja hoitoa tulisi mahdollisesti painottaa.

Missä kipu tarkalleen ottaen tuntuu? Vai liittyykö siihen useampia alueita, säteilyä tai puutumista? Pettääkö jalka alta? Tuntuuko kipu levossa? Tuntuuko kipu liikkeessä…ja millaisessa liikkeessä? Milloin oireilu on alkanut ja onko sitä ollut jo ennen raskautta?
Onko vaikea nousta ylös tuolilta tai laskeutua alas tuolille tai tuottaako se kipua johonkin kohtaan lantion alueella? Miltä portaissa kulkeminen tuntuu, ylös- tai alapäin mennessä? Miltä istuminen, seisominen tai makuulla olo tuntuu? Miltä kyljen kääntäminen sängyssä tuntuu?
Onnistuuko yhden jalan seisonta? Miltä kävely tuntuu? Minkä pituiset kävelymatkat sujuvat tai onko se täysin mahdotonta? Auttaako tukivyö?
Ehditkö levätä ja palautua päivän aikana? Jaksatko töissä hyvin? Onnistuvatko työn vaatimat asennot ja liikkeet kivutta? Miten koet elämässäsi olevan stressiä?

Kehon tutkiminen osteopaatin vastaanotolla

Haastattelun perusteella muodostunutta käsitystä oireiluun vaikuttavista kehon tekijöistä ja orastavasta hoitosuunnitelmasta tarkennetaan tutkimalla kehoa käytännössä, esimerkiksi arvioimalla liikkeen laatua ja kudosten tuntua seisoma- ja istuma-asennossa sekä makuulla.

Tutkimisen ja hoitamisen tavat suhteutetaan asiakkaan nykyvointiin ja oireilun voimakkuuteen: todella kipeää ihmistä ei ole tarkoituksenmukaista rasittaa vastaanotolla eri liiketesteillä, kliinisillä testeillä tai kipua tuottavilla asennoilla tai liikkeillä liikaa vaikka tutkimisella haluttaisiinkin selvittää oireiluun johtavia tekijöitä tarkasti.

Kehoa tutkiessa osteopaattia kiinnostaa:

Miltä kudokset tuntuvat, millä alueella kudoksissa on esim. turvotusta nestekierron haasteista kertoen tai jäykkyyttä/arkuutta/kireyttä ylirasituksesta kielien?
Miten kasvavan vatsan kyky myötäämiseen näkyy vartalon liikkeissä?
Millaista on hengityksen sujuvuus: onko pallealla tilaa tehdä töitä tai onko siinä kireyksiä? Joustaako lantionpohja hengityksessä tai onko siinä kireyttä? Joustavatko kylkiluut symmetrisesti ja normaalisti hartiarenkaan alueella tai kylkikaarissa?
Millaista pystyasennon hallinta on? Millainen alaraajalinjaus on ja miten alaraajan kineettinen ketju toimii? Voiko kyykistyä, voiko seisoa yhdellä jalalla? Onko lantion kannattelu vahvaa tai onko viitteitä pakaralihasten heikkoudesta tai onko kyse siitä, että kipu estää tukilihaksiston aktivoitumista?
Millaista on lanneselän nikamien, lantion nivelten (SI-nivelet ja häpyliitos) ja lonkkien nivelistön liikkuvuus? Miten sujuvasti luiset osat ja nivelet yhdistyvät kokonaisuudeksi? Onko kehossa, kehonosissa läsnä normaali liike ja liikkuvuus?
Mitä muilla kudostasoilla ilmenee: faskiassa ja lihaksistossa, autonomisen hermoston tilassa, motorisen tai sensorisen hermoston tasolla tai keskushermossa?

Osteopaattinen hoito voi tuoda suuren helpotuksen liitoskipuihin, muttei aina pysy yllä ilman muutoksia arjessa

Osteopaattisen hoidon oheen harjoitteiksi voivat sopia erilaiset vagushermon toimintaa tukevat harjoitteet, esimerkiksi lempeät hengitysharjoitukset koko kehon joustavaa liikettä tunnustellen.

Toisaalta myös yksilöllisesti valitut erilaiset asentohoidot voivat sopia asiakkaalle nestekierron edistäjinä, ja lantionpohjan paineen helpottajina. Asentohoidon tarkoituksena on hetkellisesti vähentää pystyasennossa tulevaa sisäelinten ja kasvavan vauvan tuomaa painetta pois lantionpohjalta, jolloin alaraajoihin lantionpohjan ja nivusten läpi virtaava valtimoverenkierto, laskimo- ja lymfanesteen paluu hetkellisesti tehostuvat.

On yksilöllistä, missä määrin lantionpohjan lihaksistoa tulisi rentouttaa tai vahvistaa ja mitä kautta lantionpohjan paras mahdollinen hyvinvointi itse kullekin löytyvät. Tyypillisesti kykyä puristaa lantionpohjan lihaksilla kyllä treenataan ja rentoutuminen unohtuu tai sitä on hankalampi havainnoida ja jää siksi harjoittelussa paitsioon. Tässä on riski ylijännitystilan kehittymiselle.

Tuntuuko liikkuminen raskaalta tai kipu vaikeuttaa arkea?

Osteopaattinen hoito voi tuoda helpotusta myös sinulle.

Voit varata ajan vastaanotolle Espooseen (Leppävaara) tai olla yhteydessä ja kysyä lisää.

Varaa aika raskausajan osteopatiaan

Löydä sopiva etäaika asettamalla hakukriteerit Löydä sopiva läsnäaika asettamalla hakukriteerit

Löydä sopiva aika asettamalla hakukriteerit

Läsnäajat

Etäajat

Ei valittuja suodattimia

Aloita valitsemalla

Valintasi jälkeen voit tarkentaa hakua muilla hakukriteereillä.