Kun päätä särkee, stressi puskee ja niskaa kiristää – aloita tästä!
Päänsärky ja hartioiden kireys ovat hyvin yleisiä oireita, joita monet meistä tuntevat ajoittain. Mutta mitä tapahtuu, kun oireet muuttuvat jatkuviksi ja kroonistuvat?
Pikkuhiljaa taustalla tuntuvaan särkyyn alkaakin tottua, hartioiden kireydestä tulee uusi normaali olotila ja jatkamme usein toimintaa kuten ennenkin. Sivuutamme oireet, ettei niitä tarvitsisi miettiä. Stressipiikit ja kuormitus kuitenkin voimistavat oireita aina uudelleen. Lopulta enää jokin pieni asia saattaa horjuttaa sisäistä tasapainoamme niin, että ärsytyskynnys ylittyy ja taas päätä särkee.
Usein käännämme katseemme ensimmäisenä kivuliaaseen kehonosaan etsiessämme syytä kivulle.
Hieromalla lihaksia voi saada hetkellistä helpotusta oireeseen, mutta pitkään jatkuneen kuormituksen myötä syytä tilanteeseen on turha etsiä vain hartioista.
Mitä jos keho yrittääkin vain kertoa sinulle tarpeesta pysähtyä ja hidastaa tahtia? Tulkitsetko oireilun viestiksi keholta vai yritätkö ainoastaan pikaisesti sammuttaa viestin ja jatkaa eteenpäin? Kuinka kauan keho on lähettänyt sinulle merkkejä kuormituksesta?
Kehon viestien tehtävä on aina suojella meitä parhaalla mahdollisella tavalla. Viestien tukahduttaminen houkuttelee etenkin kiireen ja paineen keskellä. Samalla tulemme kuitenkin ohittaneeksi omat tarpeemme.
Tukahduttamalla jatkuvasti kehon hentoja kuiskauksia keho huutaa lopulta kovemmin ja pakottaa pysähtymään.
Päätä alkaa särkeä, niska ja hartialihakset tuntuvat kiristyvän, mutta on pakko saada tehtyä ensin kaikki valmiiksi ennen kuin voi hieman hellittää.
Paitsi että tuota tavoittelemaamme täydellistä hetkeä levolle ei koskaan tulekaan, sillä esiin nousee aina jokin tärkeämpi asia, joka on hoidettava. Lopulta päänsärky on niin kova, että on pakko lääkitä itseään selvitäkseen siitä.
Keho on viisas ja viestii ensin hellävaraisemmin. Tukahduttamalla jatkuvasti näitä hentoja kuiskauksia keho huutaa kovemmin ja lopulta myös pysäyttää sinut puolestasi, jos et itse siihen ole pystynyt.
Sinne asti meneminen tarkoittaa kuitenkin jo omien rajojen voimakasta ylitystä, josta palautuminen on jo erittäin hidasta. Pusketko itseäsi aina tekemään lisää vai riitätkö itsellesi myös ihan vain olemalla?
Kehon viestit voi nähdä pelkän oireilun sijaan myös kehotuksena tarkastella omaa elämäntilannetta, pitäisikö jotakin siinä muuttaa, jotta voisin hyvin? Mitä elämässä on liikaa, mikä vie energiaa? Mitä tarvitsen lisää, mikä tuo minulle energiaa? Mitä tunteita ja ajatuksia minussa herää, kun pysähdyn?
Katkaise kierre liikuttelemalla kehoa
Keho on luotu liikkumaan, joten staattiset asennot haastavat kehon sopeutumiskykyä ja lisäävät riskiä mm. sydän- ja verisuoniperäisille vaivoille. Siksi terveyden näkökulmasta koneella työskentelevän päivään tarvitaan liikettä tauottamaan paikallaan oloa sekä jatkuvaa näytön tuijottamista.
Liikkuminen lieventää kehon kireyksiä, mutta huoltaa samalla myös aivoja. Asennon vaihtelun lisäksi pienikin kävely päätetyöskentelyn välissä tauottaa mukavasti aivojen työskentelyä ja antaa tarvittavaa kuormitusta elimistölle.
Hartioiden pyöritys ja aktivointi saavat veren kiertämään vilkkaammin myös pään alueella ja ajatus kulkee paremmin lisäten tilaa luovuudelle. Kokeile myös rintarangan ojennusliikettä ja katseen siirtämistä välillä myös kauas vastaliikkeinä näytön tuijottamiselle ja koneen ääressä istumiselle.
Aina et tarvitse jumppaa, anna unen huoltaa!
Unen puute voi myös aiheuttaa päänsärkyä ja hartioiden kireyttä. Aivot puhdistuvat syvän unen aikana, kun glymfaattinen järjestelmä pitää huolen aivoselkäydinnesteen virtauksesta aivokudoksessa. Levossa tapahtuu myös oppimista ja kehittymistä. Jos syvän unen määrä on riittävä, aamulla akut on ladattu täyteen ja olo on virkeä. Sen sijaan pidempään huonosti nukkuneena jokainen aamu alkaa jo valmiiksi vajaalla akulla, joten entistä suuremmalla syyllä omia akkuja tulisi ladata pitkin päivää, jotta voimavaroja riittää iltaan asti.
Unta saattavat häiritä monet asiat. On helpompi syyttää heikoista yöunista huonoa sänkyä kuin tunnustaa se tosiasia, että stressi on ollut niin kova, ettei edes unelmien sänky auttaisi hetkessä rauhoittamaan hermoston ylikierroksia. Heikkojen yöunien myötä ajatus ei kulje kunnolla, keskittymiskyky loistaa poissaolollaan ja muisti pelaa pätkittäin.
Jatkuva stressi panee kapuloita rattaisiin ja muuttaa kehon toimintaa
Stressaavissa tilanteissa syke nousee ja hengitys muuttuu tiheämmäksi ja pinnallisemmaksi. Kuormitus siirtyy silloin pallealihakselta enemmän apuhengityslihaksiin kaulan alueelle. Tämä lisää entisestään niskahartiaseudun kuormitusta ja vaikuttaa pään alueen nestekiertoon. Kaulan lihasten välistä kulkee myös plexus brachialis hermorunko, josta yläraajan lihakset saavat hermotuksensa. Siksi hartioiden kireys saattaa toisinaan aiheuttaa puutumis- tai pistelyoireita yläraajan alueelle.
Lyhytkestoinen stressi on elämälle tarpeellista ja sen tarkoitus on aktivoida vireystilaa, jotta ihminen suoriutuu tehtävistään. Kroonistuneena stressi alkaa vaikuttamaan autonomisen hermoston toimintaan haitallisesti siten, että vireystilan säätely ei toimi optimaalisesti. Sympaattisen hermoston ottaessa vallan keho alkaa toimia kuten stressireaktiossa, jolloin verenkierron, ruoansulatuksen ja hengityksen säätely tapahtuu automaattisesti sympaattisen hermoston ohjaamana. Stressihormonit jylläävät kehossa ja alkavat kuluttamaan energiaamme pikkuhiljaa. Nukahtamisvaikeudet tai yölliset heräämiset voivat lisääntyä, vatsan toiminta saattaa olla sekaisin ja mieli ärähtelee entistä pienemmistä asioista. Mitä jos tässä kohtaa oppisit pysähtymään ja kuuntelemaan kehon viestejä?
Suorittajaluonteelle pysähtyminen ja lepääminen tuntuvat vaikeilta ja vaativat harjoittelua. Ruuhkavuosien keskellä voi olla vaikea löytää tilaa itselle ja omille tarpeille. Ja jos sitä onnistuu löytämään, menee palautuminenkin helposti suorittamisen puolelle. Pysähtyminen voi myös pelottaa, sillä jatkuvasti touhuamaan tottuneelle on turvallisempaa jatkaa samaa tekemistä ja sietää samoja tuttuja tuntemuksia kehossa. Palkintona jatkuvasta suorittamisesta seuraa lopulta väsymys. Mitä pidemmälle ehdit suorittaa, sitä suurempi väsymys siitä usein seuraa, ja sen purkamiseen tarvitaankin sitten jo pidempi aika. Mitä jos osaisit pysähtyä itsesi äärelle jo ennenkuin keho huutaen viestii pysähtymään?
Miten osteopatia voi auttaa?
Osteopatiakäynnillä keskustellaan oirekuvan lisäksi unesta, liikunnasta, työstä ja harrastuksista sekä stressistä, jotta saadaan kokonaiskuvaa sen hetkisestä elämäntilanteesta. Sen perusteella voidaan tarkastella mitä kuormitustekijöitä arjessa on ja mihin niistä voidaan vaikuttaa.
Kroonistuneen päänsäryn ja niskahartiaoireiden osteopaattinen hoito toteutetaan aina yksilöllisesti. Hoidon tavoitteena voi olla tasapainottaa autonomisen hermoston toimintaa, rentouttaa niskan ja hartioiden pehmytkudoksia, helpottaa rinta- ja kaularangan liikkuvuutta ja hoitaa palleaa, jotta hengitys kulkee taas syvemmin. Stressi voi myös lisätä taipumusta hampaiden narskuttelulle, jolloin purentalihasten ja leukanivelen alueen hoitaminen voi olla hyödyllistä. Hoidolla voidaan siis helpottaa sekä oireita että vaikuttaa hermoston ylläpitämään stressitilaan kehossa.
Ennen kaikkea hoito tarjoaa sinulle hetken, jolloin saat luvan rentoutua. Hoito myös lisää tuntemusta omasta kehosta, kun otat itsellesi ajan pysähtyä sen äärelle. Ehkä jokin kehon viesteistä heikkenee, kun vihdoin on aikaa ja tilaa huomioida se.
Näin on käynyt jo monelle hoidon päätteeksi. Kroonisten oireiden ja pitkään jatkuneen kuormituksen jäljiltä tarvitaan myös paljon aikaa palautumiselle ja oireilun helpottamiselle. Paraneminen on prosessi, joka lähtee aina itsestä – sitä voidaan kuitenkin tukea osteopatialla. Liikunta on myös tärkeä osa oireiden ennaltaehkäisemiseksi ja helpottamiseksi. Kehon ja mielen kuormitus heijastuvat toisiinsa, joten olennaista on löytää itselleen sopiva ja mieluisa liikuntamuoto, joka saa myös mielen rentoutumaan.
Koskaan ei ole liian myöhäistä harjoitella reagoimaan kehon viesteihin
Kroonisten hartiakipujen ei tarvitse olla jatkuva olotila, vaan järkevällä toiminnalla kehoa voidaan vahvistaa ja kireyden tunnetta helpottaa. Kehosi on saattanut jo pitkään ilmoittaa, että se tarvitsee liikettä tai kuormitusta, mutta jatkaessa samanlaista toimintaa kehon on vain sopeuduttava tilanteeseen.
Mitä jos oppisit tulkitsemaan kehon viestejä jo siinä vaiheessa kun ne ovat hentoja kuiskauksia eikä vasta sitten kun keho jo huutaa viestin täysillä?
Jos tunnistat itsesi tästä, niin tämä on viesti sinulle hellittää hieman ja kokeilla pysähtyä. Apua kannattaa hakea mieluiten ennemmin kuin myöhemmin, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä.
Muista, että kehosi on viisas, se muistaa ja jaksaa kyllä odottaa, kunnes olet valmis ottamaan ajan itsellesi.
Jos haluat katkaista kierteen ja reagoida kehon kuiskauksiin (tai huutoihin) nyt eikä ensi vuonna, osteopaattinen hoito voi olla juuri sinulle sopiva ratkaisu.
Varaa aika ostepatian vastaanotolle Espoon Leppävaaraan.
Löydä sopiva etäaika asettamalla hakukriteerit Löydä sopiva läsnäaika asettamalla hakukriteerit
Löydä sopiva aika asettamalla hakukriteerit
Aloita valitsemalla
Valintasi jälkeen voit tarkentaa hakua muilla hakukriteereillä.
Aloita valitsemalla
Valintasi jälkeen voit tarkentaa hakua muilla hakukriteereillä.
Valitse vielä vähintään
Valitse aluksi
Huom, mikäli haluat rajata esitettävät vapaat ajat tiettyyn tekijään niin aseta myös Tekijä.
