| | |

Vauvan kireä kielijänne

Kireä kielijänne – mistä on kyse?

Kielijänne kiinnittää kielen suun pohjaan ja se muodostuu faskiakerroksista. Jos kielijänne on kireä, se estää kielen liikettä. Tällöin kielijänne on epätavallisen lyhyt tai kovin paksua ja tiukkaa kudosta. Kun kielijänne on kireä, ilmenee haasteita kielen työntämisessä ulos suusta tai nostamisessa ylös suulakeen. Tämä vaikuttaa mm. syömiseen, puhumiseen ja nielemiseen ja voi haitata merkittävästi imetystä.

Kireän kielijänteen vaikutus imetykseen

Vastasyntyneen vauvan tärkein taito ja perinteisesti “elinehto” on imemisen onnistuminen ravintoa saadakseen. Kireä kielijänne vaikeuttaa olennaisesti kielen aaltomaista liikettä ja kupittautumista, jota hyvää imuotteeseen tarvitaan.

Kun kielen liikerata ja motoriikka ei riitä, irtoilee imuote herkästi ja imemisen aikana kuuluu naksumista. Vauva joutuu tekemään hurjasti töitä muilla lihaksilla yrittäessään pitää imuotteen. Tällöin vauva on usein pitkiä aikoja rinnalla ja nukahtaa väsyttyään syömisurakasta. Painonnousu voi olla niukkaa, vaikka vauva olisi pitkiä aikoja rinnalla.

Mistä tunnistaa kireän kielijänteen?

Merkkejä, jotka antavat osviittaa siihen, että kyseessä saattaisi olla vauvan kireä kielijänne:

  • Vauvan imuote on kapea ja irtoilee
  • Vauva syö pitkään ja tiheästi sekä väsähtää rinnalle
  • Vauva puree nänni imemisen sijaan
  • Vauvan paino nousee heikosti
  • Vauvalla on pulauttelua, refluksia tai itkuisuutta
  • Tutti ei pysy suussa

Kireän kielijänteen tapauksissa vauvan suun ja vartalon alueella on usein myös muita kireyksiä.

Imettävä äiti puolestaan saattaa kärsiä kovastakin imetyskivusta ja nänneihin tulee huonon imuotteen johdosta haavaumia, mustelmia tai ihorikkoja. Nänni on imetyksen jälkeen litistynyt, valkoinen ja muistuttaa muodoltaan huulipunapuikkoa. Rinta ei tunnu tyhjenevän kunnolla ja tiehyttukoksia saattaa syntyä.

Sydämen muotoinen kielenkärki tai kielen valkoisuus voivat olla merkkejä kireästä kielijänteestä.

Kannattaako kireää kielijännettä hoitaa?

Kielijännettä ei voi venyttelemällä saada elastisemmaksi. Kielijännettä ympäröiviin kudoksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Myös imetysohjaus on tärkeässä roolissa.

Imetys ja sen jatkumisen turvaaminen on yksi merkittävin syy, jonka vuoksi kielijänneoperaatioihin päädytään kireän kielijänteen tapauksissa. Kireä kielijänne ei automaattisesti tarkoita, että imetys olisi haastavaa. Myöskään imetyshaasteista kireä kielijänne ei selitä valtaosaa tapauksista. (Erään brittitutkimuksen mukaan vauvoista, joilla oli todettu kireä kielijänne, 44% prosentilla oli imemisongelmia.)

Luotettavia tutkimuksia kielijänneleikkauksen hyödyistä on melko vähän. On kuitenkin selvää, että kielijänneleikkaus yleensä

  • vähentää välittömästi äidin imetyskipua
  • vaikuttaa positiivisesti imuotteeseen
  • imetys jatkuu verrokkiryhmää pidempään kielijänneleikkauksen jälkee

Imetyksen lisäksi kielen optimaalisempi liikerata ja toiminta vaikuttavat ruokamassan liikuttamiseen suussa, nielemiseen sekä puheeseen.

  • Jos kielen sivusuuntainen liike on vauvalla vajaa, kannattaa sitä kuntouttaa, jotta kiinteiden aloituksessa kieli kykenee liikuttamaan ruokamassaa suussa ja nieleminen helpottuu.
  • Kireän kielijänteen leikkaus voi myös perusteltua äännevirheiden vähentämiseksi. Jos kielen liikkuvuus on rajoittunut, eikä kielen kärki nouse hammasvallin taakse, on esimerkiksi r-, l-, t- ja d-äänteiden sanominen hankalaa.

Miten kielijännettä tutkitaan ja kuntoutetaan fysioterapiassa?

Kielijännettä arvioitaessa tutkitaan kielijänteen anatomisia rakenteita kuten pituutta, paksuutta ja kiinnityskohtaa. Näiden lisäksi arvioidaan kasvojen ja suun alueen symmetriaa, lepoasentoa, hengitysteitä ja purentaa. 

Anatomisten huomioiden lisäksi arvioidaan myös kielen toimintaa, mikä muodostuu merkittävämmäksi seikaksi mahdollisten toimenpiteiden tarvetta arvioitaessa. Näissä arvioidaan mm. kielen liikettä eri suuntiin. Imetyksen kannalta kielen aaltomainen liike on suuressa roolissa tehokkaan maidonsiirron aikaan saamiseksi. Lisäksi tämän on esitetty aiheuttavan lisääntynyttä kuolaamista ja ilmavaivoja vauvalle sekä imetyskipua äidille. Nämä haitat voivat aiheuttaa imetyksen lopettamisen ennenaikaisesti.

Kasvojen ja suun alueen lisäksi fysioterapiassa arvioidaan ja hoidetaan kehoa kokonaisuudessaan.

  • Kielijännettä ympäröivät kudokset saattavat olla jännittyneinä. Vaikka kielijännettä itseään ei voi venyttää, voi sitä ympäröiviin kudoksiin saada jossain määrin vapautusta, mikä mahdollistaa kielen laajemmat liikkeet.
  • Myös niska-hartiaseudulla ja muualla kehossa olevat jännitykset vaikuttavat niskan, pään ja leuan asentoon ja siihen kohdistuvaan tensioon (”paineistukseen tai vetoon”), mikä siirtää vaikutuksessa myös suun alueen motoriikkaan ja jännityksiin.

 

Mahdollisen kielijänneleikkauksen jälkeen arven alueen venytykset säännöllisesti (usean kerran päivässä) tehtynä ovat iso kuormitustekijä vauvan vanhemmille. Ammattilaisen tekemä hoito, arven kuroutumisen tsekkaus sekä venytysohjeiden läpikäyminen yhdessä vanhemman kanssa tuovat varmuutta ja helpotusta vanhemmille.

Oli takana operaatio tai ei, muodostuu kielen ja suun alueen motoriikan kehittäminen olennaiseksi osaksi kielen kuntoutusta. Motorinen oppiminen ei tapahdu ihan hetkessä, mutta harjoittelu kantaa pitkälle tulevaan.

”Epäilen kireää kielijännettä. Menenkö ensin erikoislääkärille, imetysohjaajalle, fysioterapiaan vai osteopatiaan?”

Mikäli imetyksen kanssa on haasteita, vauvalla on refluksia tai muita jännittyksiä kehossa, kannattaa aloittaa imetysohjauksesta sekä manuaalisesti käsittelystä.

Suosittelen menemään sellaisten ammattilaisen pakeille, joka on koulutettu imetysohjaaja ja tekee lisäksi vauvan kehollisia hoitoja (esim. fysioterapeutti, osteopaatti). 

Imetysohjaus saattaa ratkaista osan pulmista ja manuaalisen käsittelyn avulla oireiden juurisyihin saatetaan pystyä vaikuttamaan.

Vaikka kielijänneoperaatioon päädyttäisiin, kannattaa vauvan kehoa silti hoitaa ja tasapainottaa ennen leikkausta. Lisäksi vanhemmat oppivat esimerkiksi vauvan fysioterapiakäynnillä tekemään vauvalle hierontoja ja harjoittelemaan kielivenytyksiä, joita kielijänneoperaation jälkeen on välttämätöntä tehdä. 

Mitä aikaisemmin tulette saamaan ohjausta, neuvontaa, arviointia ja hoitoa, sitä lyhyemmällä hoitojaksolla ja vähemmillä oireilla monesti selvitään.

”Mitä leikkauksessa tapahtuu? Entä mitä sen jälkeen tapahtuu?”

Kielijänneleikkauksen hyötyjä ja haittoja pohtiva vanhempi usein miettii, aiheuttaako kieli- tai huulijänteen leikkauksella vauvalle turhaa kipua. Mitä oikeastaan leikkauksessa tapahtuu ja mitä sen jälkeen on edessä?

Vauvan kieli- ja huulijänteen leikkaus on suhteellisen yksinkertainen ja nopea toimenpide. Toimenpide voidaan suorittaa paikallispuudutuksessa ja se kestää yleensä vain muutaman minuutin.

Leikkauksessa kielen alla olevaa liikettä rajoittava kudos leikataan varovasti. Toimenpiteessä vauvaa pidetään paikallaan ja kieltä nostetaan, jotta kielijänne tulee esiin. Kielijänteeseen tehdään noin 2-8mm viilto laserilla tai saksilla. Haavaa painetaan hetki vuodon tyrehdyttämiseksi. Vauvan saa ottaa rinnalle heti leikkauksen jälkeen ja verenvuoto lakkaa kokonaan 15 minuutissa.

Vauvalle annetaan särkylääkettä muutaman päivän ajan leikkauksen jälkeen. Useimmiten vauvat eivät vaikuta leikkauksen jälkeen kovin tyytymättömiltä.

Itkua kuitenkin aiheuttaa leikkauksen jälkihoito (vain venytysten ajan). Arven venytyksiä on tehtävä säännöllisesti muutaman tunnin välein usean viikon ajan, jotta leikkausarpi muodostuu elastiseksi. Ilman jälkihoitoa leikkausarpi kuroutuu lyhyeksi ja leikkaus ei siten paranne kielen liikelaajuutta.

Venytykset on nopea tehdä, mutta ne vaativat alkuun ehkä hieman harjoittelua. Siksi olisikin hyvä, että vauvan kanssa käytäisiin ennen leikkausta manuaalisessa terapiassa, jossa vanhemmat voisivat myös opetella ennakkoon venytystekniikoita.

Näitä tekniikoita on helpompi harjoitella vauvan kanssa ennen leikkausta, kun vauva ei reagoi voimakkaasti venytyksiin (venytykset eivät satu ennen leikkausta). Vanhemmat ovat myös valmiimpia ja helpottuneempia leikkauksen jälkeen, jos uusia asioita ei kaadeta kerralla niskaan.

Jos vauvalla on haasteita imuotteen kanssa, epäilet kireää kielijännettä tai olet menossa operaatioon, varaa aika vauvan fysioterapiaan.

Vauvan kielijänteen leikkaus voi olla askel kohti parempaa imetyskokemusta ja vauvan terveyttä – mutta muitakin vaihtoehtoja on. Kun tutkailet asiaa monelta kantilta ammattilaisen kanssa, voit astua eteenpäin luottavaisin mielin – mihin ratkaisuun päädyttekin. 

Minun tehtäväni fysioterapeuttina ja imetysohjaajana ei ole patistaa ketään operaatioon EIKÄ olla toimenpiteitä vastaan. Pyrin tarjoamaan asiakkaalle tietoa sekä näkökulmia ja olla tukena sillä tavalla kuin perhe toivoo.

 

Onko kireä kielijänne vain muoti-ilmiö?

Kireä kielijänne on ollut aikaisemmin hieman huonosti tunnistettu vaiva ja nyt kun siitä on puhuttu enemmän, se leimataan helposti muotioikuksi.

Mistään uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Kireät kielijänteet on 1900-luvulla katkaistu rutiininomaisesti ja kun 50-luvulla tuttipullojen käyttö yleistyi, väheni myös tarve kireän kielijänteen leikkaamiselle. Imetyksen lisääntymisen myötä tarve kireän kielijänteen leikkaamiselle on jälleen kasvanut.

Globaalisti kielijännetoimenpiteet ovat yleistyneet, vaikkakin alueellisia eroja on paljon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa diagnoosit ja toimenpiteet ovat kymmenkertaistuneet 15 vuoden aikana ja Kanadassa nelinkertaistuneet. Myös Suomessa toimenpiteet vaikuttavat lisääntyneen. 

Kyse ei ole siitä, että kielijänteet olisivat yhtäkkiä aikaisempaa kireämpiä, vaan kyse on voimakkaasti muuttuneista diagnostiikka- ja hoitokäytännöistä. Toimenpiteen todennäköisyys on suurempi hyvätuloisten perheiden lapsilla, jotka ovat yksityisen vakuutuksen piirissä.

Kireää kielijännettä esiintyy (tutkimuslähteestä riippuen) noin 4-11 %:lla vastasyntyneistä. Imetyshaasteita kokevilla esiintyy kireää kielijännettä huomattavasti useammin (noin 20-30 %:lla).

Imeväisille tehtävien kielijännetoimenpiteiden tarkoitus on edesauttaa imetystä. Myös kireän kielijänteen mahdollinen vaikutus puheeseen ja nielemiseen tulee huomioida. Vaivaa ei kuitenkaan ole hyvä ylidiagnosoida ja tehdä toimenpiteitä rutiinina vaan arvioinnissa tulee ottaa huomioon kokonaisuus. Arvion kielijänneleikkauksen tarpeesta tekee lopulta lääkäri.

Artikkelin on kirjoittanut fysioterapeutti & imetysohjaaja Tuuli Luhtalampi.

Lähteet:

 

Samankaltaiset artikkelit